mato

substantiivi

  1. pieni, limainen eläin, joka elää maassa tai vedessä

    Mato oli puutarhassa tärkeä osa ekosysteemiä.
Taivutus

yks. nom. mato, yks. gen. madon, yks. part. matoa, yks. ill. matoon, mon. gen. matojen, mon. part. matoja, mon. ill. matoihin.

Synonyymisanakirja

mato

  1. toukka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Löysin pihalta ison madon.
Mato kiemurteli hitaasti eteenpäin.
Hän käytti matoa syöttinä kalastuksessa.

Etymologia

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro madu (käärme), karjala madojne (mato), pohjoissaame mahtu (mato), Ger Made (maggot). Englanniksi worm

Slangisanakirja

  • taitava : Keka oli aika mato öpnaa klitsuja.

  • matolaatikko: nauhotin

Sanonnat

"Aikainen mato joutuu syödyksi."

"Aikainen mato tulee syödyksi."

"Aikamoinen mato linnun syö."

"Iik, isi, minä olenkin mato!."

"Jos ei tärppee, niin mato siästyy."

Riimisanakirja

mato rimmaa näiden kanssa:

laakamato, laiskamato, sukkulamato, lapamato, kastemato, jouhimato, onkimato, kaalimato, iilimato

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

mato-onki, matonen, patu, jaokkeeton, liereä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro