menevä
adjektiivi
-
aktiivinen, liikkuva tai dynaaminen
Hän on hyvin menevä persoona ja aina liikkeessä.
Taivutus
yks. nom. menevä, yks. gen. menevän, yks. part. menevää, yks. ill. menevään, mon. gen. menevien meneväin, mon. part. meneviä, mon. ill. meneviin.
Esimerkit
Hän on hyvin menevä henkilö.
Tuo on aika menevä kappale.
Tämä on menevä tapahtuma.
Minulle sanottiin tuon naimakaupan puolustukseksi: olisihan ollut loukkaavaa antaa rukkaset, ja toiseksi, olihan mies aika varakas, pelättiin hyvän tilaisuuden menevän hukkaan, ja vihdoin, onko hauskaa jäädä vanhaksipiiaksi, kadottaa ainoa toimeentulonmahdollisuus ja joutua naurunalaiseksi?! - Pilveytyvä taivas vain sakeni silmissäni
Oppilaat menevät helposti opettajan edelle
Puolustautuakseen oman itsensä edessä Aleksander ajatteli: "Voiko ihminen oikeastaan mitään unikuvia vastaan! Ajatukset tulevat ja menevät omin päin, ei niille mitään voi
Etymologia
Johdettu verbistä 'mennä', kuvaa henkilöä tai asiaa, joka on liikkeellä tai suuntautunut eteenpäin.
Käännökset
Riimisanakirja
menevä rimmaa näiden kanssa:
kykenevä, kaupaksi menevä, ohimenevä, mukiinmenevä, enenevä, yhtenevä
Liittyvät sanat
puuska, radikaalinen, eksklusiivinen, divergentti, hukkalämpöLäheisiä sanoja
menettelytapa, menettää, menetys, menevä, menijä, menkat