meriahven
substantiivi
-
Kalalaji, joka elää meressä.
Meriahven on suosittu ruokakala.
Taivutus
yks. nom. meriahven, yks. gen. meriahvenen, yks. part. meriahventa, yks. ill. meriahveneen, mon. gen. meriahvenien meriahventen, mon. part. meriahvenia, mon. ill. meriahveniin.
Esimerkit
Saimme valtavan meriahvenen syvältä mereltä.
Meriahven on herkullinen ruokakala.
Ville kertoo aina suurista meriahvensaaliistaan.
Käännökset
Läheisiä sanoja
meri, meri-ilma, meri-ilmasto, meriahven, merialue, merialus