meriharakka
substantiivi
-
Mustavalkoinen rantalintu, joka elää merenrannoilla.
Meriharakan huuto on tunnistettava.
Taivutus
yks. nom. meriharakka, yks. gen. meriharakan, yks. part. meriharakkaa, yks. ill. meriharakkaan, mon. gen. meriharakoiden meriharakoitten meriharakkojen meriharakkain, mon. part. meriharakoita meriharakkoja, mon. ill. meriharakkoihin meriharakoihin.
Synonyymisanakirja
meriharakka
-
suku Meriharakat, meriharakoiden heimo, meriharakoiden suku.
Esimerkit
Meriharakka on helposti tunnistettava linnun ulkomuodon perusteella.
Se nähtiin yksi meriharakka merenrannan kivillä.
Meriharakan kirkas ääni kantautuu kauas.
Etymologia
Yhdistyvät sanat 'meri' ja 'harakka'
Käännökset
Läheisiä sanoja
merielämä, meriensuojelu, merihanhi, meriharakka, merihauki, merihenkinen