mielenhäiriö

substantiivi

1. Mielentila, jossa henkilö menettää osittain tai kokonaan kyvyn hallita ajatteluaan tai käytöstään.

   Vakava mielenhäiriö voi vaatia pitkäaikaista hoitoa.

Taivutus

yks. nom. mielenhäiriö, yks. gen. mielenhäiriön, yks. part. mielenhäiriötä, yks. ill. mielenhäiriöön, mon. gen. mielenhäiriöiden mielenhäiriöitten, mon. part. mielenhäiriöitä, mon. ill. mielenhäiriöihin.

Synonyymisanakirja

mielenhäiriö

1. este, häiriö, katkos, pidäke, mielenterveyshäiriö, psyykkinen häiriö, mielenvika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänellä oli hetkellinen mielenhäiriö.
Mielenhäiriö voi vaikuttaa käyttäytymiseen.
Vakava mielenhäiriö vaatii hoitoa.

Hän muuttuu myös yhä juhlallisemmaksi - seikka, johon hän ennen olisi voinut antautua ehkä vain mielenhäiriössä

Käännökset

Riimisanakirja

mielenhäiriö rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

mielekkäästi, mielekäs, mielellään, mielenhäiriö, mielenilmaisu, mielenilmaus