mielenkiinto
substantiivi
-
Yleisluontoinen halu tai motivaatio oppia tai tietää jostakin asiasta.
Hänen mielenkiintonsa taidetta kohtaan sai hänet opiskelemaan alaa yliopistossa.
Taivutus
yks. nom. mielenkiinto, yks. gen. mielenkiinnon, yks. part. mielenkiintoa, yks. ill. mielenkiintoon, mon. gen. mielenkiintojen, mon. part. mielenkiintoja, mon. ill. mielenkiintoihin.
Esimerkit
Minulla on suuri mielenkiinto historiaan.
Hänen mielenkiintonsa kasvoi keskustelun aikana.
Mielenkiinto uuteen kieleen syntyi matkalla.
Etymologia
Yhdistetty sanoista 'mieli' ja 'kiinto', viittaa kiinnostukseen.
Käännökset
Slangisanakirja
-
hilpee: mielenkiintoinen / naurettava
Liittyvät sanat
onomatomania, intressi, herpaantua, hereille, hereilläLäheisiä sanoja
mielenilmaus, mielenkiinnoton, mielenkiinnottomasti, mielenkiinto, mielenkiintoinen, mielenkiintoisesti