miina
substantiivi
-
Tappava tai vahingoittava räjähdyslaite, joka sijoitetaan maahan tai veteen.
Miina löydettiin vanhan taistelukentän alueelta.
Taivutus
yks. nom. miina, yks. gen. miinan, yks. part. miinaa, yks. ill. miinaan, mon. gen. miinojen miinain, mon. part. miinoja, mon. ill. miinoihin.
Esimerkit
Vanhassa pellossa löydettiin miina.
Miinat ovat vaarallisia esineitä sotatoimialueella.
Miina räjähti aiheuttaen suuren melun.
Etymologia
Alkuperä latinan sanasta 'mina' tai 'minare', tarkoittaen 'kaivaa' tai 'kaivos'.
Käännökset
| englanti |
land mine mine |
Sanonnat
"Muut olivat loivia, miina Äkkijyrkkä."
Riimisanakirja
miina rimmaa näiden kanssa:
kamiina, aikamiina, öljykamiina, herätemiina, kylkimiina, panssarimiina, merimiina, ankkurimiina, magneettimiina
Liittyvät sanat
tähysteisesti, sudenkuoppa, koverre, merimiina, kosketusmiinaLäheisiä sanoja
miimikko, miiminen, miimisesti, miina, miinaaja, miinaharava