minimimäärä
substantiivi
-
Pienin määrä, joka on sallittu tai tarvitaan.
Kaupassa on asetettu minimimäärä ostettaville tuotteille.
Taivutus
yks. nom. minimimäärä, yks. gen. minimimäärän, yks. part. minimimäärää, yks. ill. minimimäärään, mon. gen. minimimäärien minimimääräin, mon. part. minimimääriä, mon. ill. minimimääriin.
Esimerkit
Tilauksen minimimäärä on viisi kappaletta.
Avustuksen minimimäärä on määritelty laissa.
Tuotannossa on asetettu minimimäärä.
Etymologia
Latinasta 'minimus'
Käännökset
Riimisanakirja
minimimäärä rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
minimiehto, minimikoko, minimikorkeus, minimimäärä, miniminopeus, minimipalkka