mitta

substantiivi

1. Standardiyksikkö, jolla mitataan pituutta, tilavuutta tai muuta ominaisuutta.

   Talo rakennettiin vanhan mitta-asteikon mukaan.

Taivutus

yks. nom. mitta, yks. gen. mitan, yks. part. mittaa, yks. ill. mittaan, mon. gen. mittojen mittain, mon. part. mittoja, mon. ill. mittoihin.

Synonyymisanakirja

mitta

1. määrä, summa, lukumäärä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Mitta oli metriä pidempi kuin odotettiin.
Hän käytti mittaa mitatakseen tarkasti.
Mitta on tärkeä osa projektia.

Käännökset

Slangisanakirja

• mitta täynnä: sietokyvyn raja saavutettu

• mittari: taxi : Missä ne mittarit hilluu aina ku stikkaa vodaa?

• mittaris 18: ikää 18 vuotta / 18-vuotias

• mittarissa: elettynä (ikää) : Paljo sul on (vuosii) mittaris?

Sanonnat

"Ainut pätevä onnistuneen elämän mitta on se välimatka, joka jää ihmisen kykyjen ja saavutusten väliin."

"Ihmisen todellisen luonteen mitta on se, mitä hän tekisi, jos tietäisi ettei kukaan saa sitä koskaan selville."

Riimisanakirja

mitta rimmaa näiden kanssa:

aikamitta, alamitta, pinta-alamitta, kalevalamitta, rullamitta, kulmamitta, tuumamitta, kukkuramitta, tasamitta

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

mitoosi, mitoottinen, mitra, mitta, mitta-asteikko, mitta-astia