moite
substantiivi
-
kritiikki tai huomautus jonkin asian puutteista
Moitteet toistuvista myöhästelyistä saivat hänet parantamaan tapojaan.
Taivutus
yks. nom. moite, yks. gen. moitteen, yks. part. moitetta, yks. ill. moitteeseen, mon. gen. moitteiden moitteitten, mon. part. moitteita, mon. ill. moitteisiin moitteihin.
Synonyymisanakirja
moite
-
ankara kritiikki, haukkuminen, sensuuri, kritisointi, nuhteet, nuhde, nuhtelu, ojennus, syy, syyllisyys, vika, arvostelu, kritiikki, huomautus, muistutus, varoitus.
Esimerkit
Hän sai tiukkaa moitetta töistään.
Joudun esittämään hänelle moitteen.
Moite vaikuttaa aina motivaatioon.
Mikä niistä oli liian tuomitsevainen, sillä oliko hänellä oikeutta tuomita Shuraa siitä, ettei tämä rakastanut Koljaa! Mikä taas oli melkein ivansekainen moite, ikäänkuin: ja semmoista miestä sinä et ymmärrä rakastaa! Kolmas oli aivan liian huokaavainen
Etymologia
Peräisin suomen kielen kantasanasta, tarkoittaa arvostelua tai paheksuntaa.
Käännökset
englanti |
rap roast admonition animadversion |
venäjä | о́тповедь (f), замеча́ние, вы́говор (m), порица́ние, упрёк (m), кри́тика (f), неодобре́ние, осужде́ние, уко́р (m) |
ranska | reprobation, critique, blâme, reproche (m) |
italia | animavversione, rimbrotto (m), rimprovero (m), appunto (m), richiamo (m), reprimenda (f) |
latina | animadversio (f) |
saksa | Vorwurf (m) |
unkari | szemrehányás |
puola | zarzut (m) |
romania | reproș |
Liittyvät sanat
moitekanne, testamentinmoite, soimaus, myllykirje, tepsiäLäheisiä sanoja
moiskahtaa, moiskaus, moiskauttaa, moite, moiteaika, moitekanne