monisanaisuus

substantiivi

  1. ominaisuus käyttää paljon sanoja tai olla sanallisesti runsas.

    Monisanaisuus voi olla etu kirjallisuudessa.
Taivutus

yks. nom. monisanaisuus, yks. gen. monisanaisuuden, yks. part. monisanaisuutta, yks. ill. monisanaisuuteen, mon. gen. monisanaisuuksien, mon. part. monisanaisuuksia, mon. ill. monisanaisuuksiin.

Synonyymisanakirja

monisanaisuus

  1. sanamuoto, ääntämistapa, fraseologia, sanavalinta, kieliasu, sanapaljous.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Monisanaisuus on joskus ärsyttävää.
Kirjan monisanaisuus suoraan sanoen väsytti lukijaa.
Hän nauttii monisanaisuuden sävyistä.

Etymologia

monisanainen + -suus (substantiivin pääte)

Riimisanakirja

monisanaisuus rimmaa näiden kanssa:

vihaisuus, alhaisuus, vainoharhaisuus, varhaisuus, uskaliaisuus, puheliaisuus, toimeliaisuus, armeliaisuus, uneliaisuus, vaateliaisuus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

paikoittainen

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro