monistuttaa
verbi
-
teettää monistustyö jollakin toisella tai antaa jonkun tehdä monistus.
Hän monistutti esitteitä painotalossa ennen messuja.
Taivutus
yks. nom. monistuttaa, yks. gen. monistutan, yks. part. monistutti, yks. ill. monistuttaisi, mon. gen. monistuttakoon, mon. part. monistuttanut, mon. ill. monistutettiin.
Esimerkit
Hän halusi monistuttaa esseensä ystäville.
Voit monistuttaa asiakirjat nopeasti.
Tähän tehtävään kannattaa monistuttaa kopioita.
Etymologia
monistaa + -ttaa (kausatiivin pääte)
Käännökset
Riimisanakirja
monistuttaa rimmaa näiden kanssa:
hatuttaa, satuttaa, haetuttaa, kuljetuttaa, ketuttaa, luetuttaa, vangituttaa, tutkituttaa, valituttaa, toimituttaa
Läheisiä sanoja
monistus, monistuskone, monistuspaperi, monistuttaa, monisyinen, monisynnyttäjä