monkua

verbi

1. valittaa tai ruikuttaa

   Lapsi monkuu, kun ei saa tahtoaan läpi.

Taivutus

yks. nom. monkua, yks. gen. mongun, yks. part. monkui, yks. ill. monkuisi, mon. gen. monkukoon, mon. part. monkunut, mon. ill. monguttiin.

Synonyymisanakirja

monkua

1. kirkaista, kiljua, sanoa äkisti, piipittää, kirkua, rääkäistä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kissa alkoi monkua ruokaa heti aamulla.
Älä monkua

Käännökset

Riimisanakirja

monkua rimmaa näiden kanssa:

vonkua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

moniväripainanta, moniymmärteinen, moniääninen, monkua, mono, monofonia