monokkeli

substantiivi

  1. yksi linssi, joka on tarkoitettu yhdelle silmälle

    Hänellä oli pukunsa taskussa vanhanaikainen monokkeli.
Taivutus

yks. nom. monokkeli, yks. gen. monokkelin, yks. part. monokkelia, yks. ill. monokkeliin, mon. gen. monokkelien monokkeleiden monokkeleitten, mon. part. monokkeleja monokkeleita, mon. ill. monokkeleihin.

Synonyymisanakirja

monokkeli

  1. silmälasi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanha herrasmies käytti monokkelia lukiessaan.
Monokkeli on harvinainen nykyään.
Hän sai monokkelin isoisältään.
Monokkeli täydensi hänen muodollista asuaan.
Nyt monokkeli on enemmän muotiasuste.

Etymologia

Lainattu saksasta sanasta Monokel, joka puolestaan juontuu kreikasta.

Riimisanakirja

monokkeli rimmaa näiden kanssa:

kokkeli, munakokkeli, sokkeli

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

monogrammi, monogynia, monogyyninen, monokkeli, monolevy, monoliitti

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro