muotoutuma

substantiivi

1. Prosessi tai tila, jossa jokin muotoutuu.

   Talon muotoutuma oli jo selvästi nähtävissä.

Taivutus

yks. nom. muotoutuma, yks. gen. muotoutuman, yks. part. muotoutumaa, yks. ill. muotoutumaan, mon. gen. muotoutumien muotoutumain, mon. part. muotoutumia, mon. ill. muotoutumiin.

Synonyymisanakirja

muotoutuma

1. muodostelma.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kivessä näkyy luonnon muotoutuma.
Muotoutuma teki maastosta vaikeakulkuisen.
Luonto loihti uskomattoman muotoutuman kallioon.

Käännökset

Riimisanakirja

muotoutuma rimmaa näiden kanssa:

kohoutuma, ruhjoutuma, rikkoutuma, kokoutuma, vinoutuma, hieroutuma, kieroutuma, kuroutuma, patoutuma, tunnepatoutuma

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

muototeräs, muototiili, muotoutua, muotoutuma, muotovaahto, muotovalio