murteentutkija

substantiivi

  1. henkilö, joka tutkii murteita

    Murteentutkija matkusti maaseudulle keräämään aineistoa.
Taivutus

yks. nom. murteentutkija, yks. gen. murteentutkijan, yks. part. murteentutkijaa, yks. ill. murteentutkijaan, mon. gen. murteentutkijoiden murteentutkijoitten murteentutkijain, mon. part. murteentutkijoita, mon. ill. murteentutkijoihin.

Synonyymisanakirja

murteentutkija

  1. dialektologian asiantuntija.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Murteentutkija on paneutunut alueellisiin eroihin.
Hän on kokenut murteentutkija.
Murteentutkija julkaisi uuden kirjan.

Riimisanakirja

murteentutkija rimmaa näiden kanssa:

tutkija, rauhantutkija, käsialantutkija, kansanrunoudentutkija, tulevaisuudentutkija, kirjallisuudentutkija, kansanperinteentutkija, kielentutkija, tyylintutkija

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

murteellisesti, murteellisuus, murteenpuhuja, murteentutkija, murteentutkimus, murteisto

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro