myötäily
substantiivi
-
toisen tukeminen tai myötäileminen
Ystävän myötäily auttoi päätöksen teossa.
Taivutus
yks. nom. myötäily, yks. gen. myötäilyn, yks. part. myötäilyä, yks. ill. myötäilyyn, mon. gen. myötäilyjen myötäilyiden myötäilyitten, mon. part. myötäilyjä myötäilyitä, mon. ill. myötäilyihin.
Esimerkit
Liiallinen myötäily on haitallista.
Ystävän myötäily ärsytti.
Myötäily on joskus viisasta.
Etymologia
Perustuu teonsanaan 'myötäillä'.
Käännökset
Riimisanakirja
myötäily rimmaa näiden kanssa:
röyhtäily, ryntäily, säntäily, pröystäily, kyttäily, hätäily
Läheisiä sanoja
myötäelää, myötäilijä, myötäillä, myötäily, myötäinen, myötäisesti