naureskelu
substantiivi
-
kevyttä naurua useaan otteeseen
Ravintolassa kuului naureskelua.
Taivutus
yks. nom. naureskelu, yks. gen. naureskelun, yks. part. naureskelua, yks. ill. naureskeluun, mon. gen. naureskelujen naureskeluiden naureskeluitten, mon. part. naureskeluja naureskeluita, mon. ill. naureskeluihin.
Synonyymisanakirja
naureskelu
-
hihitys, hihitys, ireä nauru, kaakatus.
Esimerkit
Naureskelu alkoi heti
Etymologia
Johdettu verbistä 'naureskella'.
Käännökset
| englanti |
laughing |
Riimisanakirja
naureskelu rimmaa näiden kanssa:
haeskelu, kuljeskelu, oleskelu, nuoleskelu, pureskelu
Läheisiä sanoja
naurattaa, naurattaja, naureskella, naureskelu, naurettava, naurettavasti