niemimaa
substantiivi
-
Suuri maa-alue, joka työntyy mereen ja on suurelta osin veden ympäröimä, mutta yhteydessä mantereeseen.
Iberian niemimaa on lähellä Afrikan mannerta.
Taivutus
yks. nom. niemimaa, yks. gen. niemimaan, yks. part. niemimaata, yks. ill. niemimaahan, mon. gen. niemimaiden niemimaitten, mon. part. niemimaita, mon. ill. niemimaihin.
Esimerkit
Eurooppa on suuri niemimaa.
Niemimaa on tunnettu rikkaasta kulttuuriperinnöstään.
Hän suunnitteli retken niemimaalle.
Etymologia
Yhdistetty sanat 'niemi' ja 'maa'.
Käännökset
| englanti |
peninsula |
| ranska | péninsule (f), presqu'île (f) |
| saksa | Halbinsel (f), qualifier vanhentunut ilmaisu Peninsula (f), Landzunge (f) |
| kreikka | χερσόνησος (f), ακρωτήριο |
| unkari | félsziget |
| italia | penisola (f) |
| latina | paenīnsula (f) |
| puola | półwysep (m), cypel (m)-in |
| romania | peninsulă (f) |
| venäjä | полуо́стров (m) |
| ruotsi | halvö, udde, landtunga |
Liittyvät sanat
Iberia, skandinaavinen, sarviLäheisiä sanoja
niemennenä, niemennokka, niemi, niemimaa, nieriä, nietos