nikkeli
substantiivi
-
Hopeanvärinen, kestävä ja taottava metallielementti.
Tämä korvakoru on valmistettu nikkelistä.
Taivutus
yks. nom. nikkeli, yks. gen. nikkelin, yks. part. nikkeliä, yks. ill. nikkeliin, mon. gen. nikkelien nikkeleiden nikkeleitten, mon. part. nikkelejä nikkeleitä, mon. ill. nikkeleihin.
Esimerkit
Nikkeli on metallinen alkuaine.
Nikkelin käyttö elektroniikassa on yleistä.
Nikkeliä esiintyy myös maaperässä.
Etymologia
Peräisin saksan sanasta 'Nickel'
Käännökset
Riimisanakirja
nikkeli rimmaa näiden kanssa:
kikkeli, follikkeli, mikkeli, pumpernikkeli, matrikkeli, oppilasmatrikkeli, artikkeli, jälkiartikkeli, vientiartikkeli
Liittyvät sanat
rautametalliLäheisiä sanoja
nikama, nikkari, nikkaroida, nikkeli, nikkeliallergia, nikkeliallergikko