nimenhuuto
substantiivi
-
Menetelmä, jossa luetellaan nimet ja ne henkilöt, joiden nimi mainitaan, ilmoittavat läsnäolostaan.
Koulussa oli päivittäinen nimenhuuto.
Taivutus
yks. nom. nimenhuuto, yks. gen. nimenhuudon, yks. part. nimenhuutoa, yks. ill. nimenhuutoon, mon. gen. nimenhuutojen, mon. part. nimenhuutoja, mon. ill. nimenhuutoihin.
Synonyymisanakirja
nimenhuuto
-
ilmaisu, ilmaus, ääntäminen, ääntely.
Esimerkit
Oppitunnin alussa opettaja piti nimenhuudon.
Nimenhuuto varmistaa läsnäolon.
Vanhojen aikojen nimenhuuto oli osa koulupäivää.
Käännökset
Läheisiä sanoja
nimellisteho, nimellisvirta, nimenanto, nimenhuuto, nimenkirjoitusoikeus, nimenmuutos