nimikortti

substantiivi

1. Kortti, jossa on henkilön nimi ja usein muita tietoja, kuten ammatti tai yhteystiedot.

   Uusi työntekijä sai nimikorttinsa ensimmäisenä työpäivänään.

Taivutus

yks. nom. nimikortti, yks. gen. nimikortin, yks. part. nimikorttia, yks. ill. nimikorttiin, mon. gen. nimikorttien, mon. part. nimikortteja, mon. ill. nimikortteihin.

Synonyymisanakirja

nimikortti

1. henkilökortti, paikkakortti.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänellä on uusi nimikortti työpaikalla.
Tapahtumassa jaettiin nimikortteja.
Nimikortti varmistaa henkilöllisyyden.

Käännökset

Riimisanakirja

nimikortti rimmaa näiden kanssa:

kortti, rahakortti, kannattajakortti, lahjakortti, opiskelijakortti, haltijakortti, paikkakortti, neuvolakortti, maisemakortti, kuvakortti

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

nimikoida, nimikoimislanka, nimikointi, nimikortti, nimikristillinen, nimikristillisyys