nitinä
substantiivi
-
Korkeaääninen narina tai kirskuvuus, joka syntyy liikkeessä.
Portaat olivat niin vanhat, että niiden nitinä kuului selvästi.
Taivutus
yks. nom. nitinä, yks. gen. nitinän, yks. part. nitinää, yks. ill. nitinään, mon. gen. nitinöiden nitinöitten nitinäin, mon. part. nitinöitä, mon. ill. nitinöihin.
Esimerkit
Lattialankut päästävät nitinää astuessaan.
Ovien nitinä kuuluu kävellessä vanhassa talossa.
Vuoteen nitinä herätti minut yöllä.
Etymologia
Mukaan tulee ääntä jäljittelevä sanajohdin 'niti-' joka esittää kitisevää tai narisevaa ääntä.
Käännökset
| englanti |
squeak |