nokare
substantiivi
-
pieni pala, usein jotakin pehmeää ainetta, kuten voita
Hän lisäsi nokareen voita leivän päälle.
Taivutus
yks. nom. nokare, yks. gen. nokareen, yks. part. nokaretta, yks. ill. nokareeseen, mon. gen. nokareiden nokareitten, mon. part. nokareita, mon. ill. nokareisiin nokareihin.
Esimerkit
Hän laittoi nokareen voita leivän päälle.
Tarvitset vain nokareen margariinia.
Keittoon lisättiin nokare suolaa.
Etymologia
Ruokaterminä tarkoittaa pientä kappaletta tai palasta jostakin aineesta.
Käännökset
Sitaatit
"Erakon ilo oli nokare."
Liittyvät sanat
rae, pala, kappaleLäheisiä sanoja
nojautua, nokakkain, nokallinen, nokare, nokatusten, nokeentua