norkoilu

substantiivi

1. Tekeminen ilman selvää tarkoitusta tai päämäärää.

   Hänen vapaa-aikansa kului norkoiluun.

Taivutus

yks. nom. norkoilu, yks. gen. norkoilun, yks. part. norkoilua, yks. ill. norkoiluun, mon. gen. norkoilujen norkoiluiden norkoiluitten, mon. part. norkoiluja norkoiluita, mon. ill. norkoiluihin.

Synonyymisanakirja

norkoilu

1. lontostelu, lääkintä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Norkoilu ei ole tehokasta ajankäyttöä.
Vanhempien mielestä norkoilu oli turhaa.
Norkoilu voi joskus johtaa mielenkiintoisiin löytöihin.

Käännökset

Riimisanakirja

norkoilu rimmaa näiden kanssa:

makoilu, pakoilu, rakoilu, vakoilu, vastavakoilu, sotilasvakoilu, teollisuusvakoilu, sekoilu, kiihkoilu, vauhkoilu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

norkkokukintoinen, norkoilija, norkoilla, norkoilu, normaali, normaali-