nousukulma
substantiivi
-
Kulma, joka muodostuu esim. lentokoneen nousun aikana maanpinnan tasosta.
Lentäjä sääti koneen nousukulman optimaaliseksi.
Taivutus
yks. nom. nousukulma, yks. gen. nousukulman, yks. part. nousukulmaa, yks. ill. nousukulmaan, mon. gen. nousukulmien nousukulmain, mon. part. nousukulmia, mon. ill. nousukulmiin.
Esimerkit
Koneen nousukulma oli liian jyrkkä.
Lentäjä tarkisti nousukulman ennen nousua.
Auton nousukulma vaikuttaa sen ajettavuuteen.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'nousta' ja 'kulma', viittaa kulmaan, jonka kautta jokin nousee.
Käännökset
| englanti |
helix angle |
| saksa | Steigung (f), Anstieg (m) |
Läheisiä sanoja
nousukasmaisesti, nousukasmaisuus, nousukausi, nousukulma, nousukunto, nousunopeus