nurkua

verbi

1. Puutteellisella tai valittavalla tavalla puhua.

   Hän nurkui koskien kipeitä polviaan.

Taivutus

yks. nom. nurkua, yks. gen. nurun, yks. part. nurkui, yks. ill. nurkuisi, mon. gen. nurkukoon, mon. part. nurkunut, mon. ill. nuruttiin.

Synonyymisanakirja

nurkua

1. valittaa, purnata, mekastaa, marista, murista, nurista, napista, nuhdella, sättiä, torua.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kissa alkoi nurkua nälkäänsä.
Vanhassa talossa nurkui villainen takki.

Käännökset

Riimisanakirja

nurkua rimmaa näiden kanssa:

parkua, kirkua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

nurkkapöytä, nurkkasalvos, nurkkaus, nurkua, nurmenviljely, nurmettaa