näre
substantiivi
-
Pieni mänty tai nuori puu, yleensä ohut.
Metsässä kasvoi runsaasti näreitä.
Taivutus
yks. nom. näre, yks. gen. näreen, yks. part. närettä, yks. ill. näreeseen, mon. gen. näreiden näreitten, mon. part. näreitä, mon. ill. näreisiin näreihin.
Esimerkit
Näreet kasvavat nopeasti nuorena.
Hän istutti näreitä mökkitontilleen.
Metsässä kasvaa paljon näreitä.
Etymologia
Varhainen suomenkielinen sana, tarkoittaen nuorta mäntyä tai kuusta.
Käännökset
| englanti |
young spruce (sv-adj-form-abs-def-m) |
Slangisanakirja
-
näreessä (hevon): teillä tietymättömillä : Missä hevon vitun näreessä se mökki on?
-
näreet: asiat : Näin on näreet.
-
näreet, näin on: näin on asiat : Ja sehä ei tänne tuu, näin on näreet!
Liittyvät sanat
aurausmerkkiLäheisiä sanoja
näpäyttää, näpäytys, näpäytyslyönti, näre, näreikkö, närhi