ohikulku
substantiivi
-
ohittaminen, ohi kulkeminen
Ohikulku oli sujuva.
Taivutus
yks. nom. ohikulku, yks. gen. ohikulun, yks. part. ohikulkua, yks. ill. ohikulkuun, mon. gen. ohikulkujen, mon. part. ohikulkuja, mon. ill. ohikulkuihin.
Synonyymisanakirja
ohikulku
-
läpikulku, läpikulkumatka, ohi meno, ohikulkumatka.
Esimerkit
Kaupungin ohikulku on ruuhkautunut iltapäivisin.
Ohikulku on sujuvampaa pienten katujen kautta.
Käännökset
Läheisiä sanoja
ohiheitto, ohikiitävä, ohikulkija, ohikulku, ohikulkumatka, ohikulkutie