ohra
substantiivi
-
Viljalaji, jota käytetään esimerkiksi leivonnassa ja oluen valmistuksessa.
Ohra on yksi vanhimmista viljoista.
Taivutus
yks. nom. ohra, yks. gen. ohran, yks. part. ohraa, yks. ill. ohraan, mon. gen. ohrien ohrain, mon. part. ohria, mon. ill. ohriin.
Esimerkit
Ohra on tärkeä vilja Suomessa.
Ohrapuuro valmistetaan perinteisesti aamiaiseksi.
Ohran korjuuaika on loppukesästä.
Etymologia
Peräisin kantagermaanin sanasta *ahar?, josta kehittyivät myös ruotsin 'havre' ja englannin 'oat'.
os(t)ra, baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat viro oder, karjala ozru, liettua astrus. Englanniksi barley
Käännökset
Slangisanakirja
-
ohrasesti, käy: käydä huonosti : Saaralle kävi vähän ohrasesti.
Liittyvät sanat
kuusitahkoinen, mallasohra, siemenohra, rehuohra, rehukasviLäheisiä sanoja
oho, ohoh, ohoi, ohra, ohrahiutale, ohrahiutalepuuro