oikeusnotaari
substantiivi
-
Oikeustieteen ylioppilas, joka työskentelee tuomioistuimessa tai muussa oikeudellisessa tehtävässä valmistuakseen.
Oikeusnotaari osallistui oikeudenkäyntiin avustavana jäsenenä.
Taivutus
yks. nom. oikeusnotaari, yks. gen. oikeusnotaarin, yks. part. oikeusnotaaria, yks. ill. oikeusnotaariin, mon. gen. oikeusnotaarien oikeusnotaareiden oikeusnotaareitten, mon. part. oikeusnotaareja oikeusnotaareita, mon. ill. oikeusnotaareihin.
Esimerkit
Hän valmistautuu uraan oikeusnotaarina.
Oikeusnotaari hoitaa erilaisia oikeudellisia tehtäviä.
Oikeusnotaari osallistui asiakirjojen laatimiseen.
Etymologia
Koostuu osista 'oikeus' (laki) ja 'notaari' (virkailija)
Käännökset
Liittyvät sanat
notaariLäheisiä sanoja
oikeusneuvos, oikeusneuvosmies, oikeusnormi, oikeusnotaari, oikeusohje, oikeusoppinut