olka

substantiivi

  1. Kehon osa, jolla käsivarsi liittyy vartaloon.

    Hänellä oli vakava kipu olassa treenin jälkeen.
Taivutus

yks. nom. olka, yks. gen. olan, yks. part. olkaa, yks. ill. olkaan, mon. gen. olkien olkain, mon. part. olkia, mon. ill. olkiin.

Synonyymisanakirja

olka

  1. olkapää, hartia, hartiat.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Pidä olka suorassa.
Hänen olkaansa kosketti joku.
Olin painaa olkaani ikkunaa vasten.

Etymologia

suomalais-ugrilainen kantakieli wolka; sukulaissanat viro olg, karjala olgu, pohjoissaame oalgi, unkari vall. Englanniksi shoulder

Slangisanakirja

  • henkselit: olkaimet

Riimisanakirja

olka rimmaa näiden kanssa:

jalka, takajalka, arkajalka, latuskajalka, pullajalka, astumajalka, istumajalka, tarttumajalka, kampurajalka, lattajalka

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

olka-akseli, olkapää, kyynärnivel, olkatappi, olkavarsi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu

olka - viroksi 'õlg' (lausutaan likimain "ylg") nimetön 30.1.2014