omakuva
substantiivi
-
kuva tai maalaus itsestä, usein itse tekemä
Hän maalasi omakuvan veistättömässä tyylissä.
Taivutus
yks. nom. omakuva omakuva, yks. gen. omakuvan omankuvan, yks. part. omakuvaa omaakuvaa, yks. ill. omakuvaan omaankuvaan, mon. gen. omakuvien omainkuvien omakuvain omainkuvain, mon. part. omakuvia omiakuvia, mon. ill. omakuviin omiinkuviin.
Esimerkit
Hän maalasi vaikuttavan omakuvan näyttelyyn.
Omakuva voi paljastaa tekijänsä tuntemuksia.
Kirjailijan omakuva sai hyvät arvostelut.
Etymologia
Muodostuu 'oma' ja 'kuva', tarkoittaa kuvaa itsestä.
Käännökset
Läheisiä sanoja
omakustannukset, omakustannushinta, omakustannustoiminta, omakuva, omakätinen, omakätisesti