omankielinen
adjektiivi
-
Oma kieli, joka on henkilön äidinkieli tai muu läheisesti itselle liittyvä kieli.
Omankielinen kirjallisuus on tärkeää omakulttuurin säilyttämiseksi.
Taivutus
yks. nom. omankielinen, yks. gen. omankielisen, yks. part. omankielistä, yks. ill. omankieliseen, mon. gen. omankielisten omankielisien, mon. part. omankielisiä, mon. ill. omankielisiin.
Esimerkit
Omankielinen kirjallisuus on tärkeää kulttuurin säilyttämiseksi.
Hän osallistui omankieliseen keskusteluun.
Omankielinen viestintä helpottaa ymmärrystä.
Etymologia
Johdettu kieli ('kieli') sanasta, tarkoittaen omaa kieltä.
Käännökset
Riimisanakirja
omankielinen rimmaa näiden kanssa:
psykedeelinen, paralleelinen, filateelinen, -kielinen, oikeakielinen, ruskeakielinen, kirjakielinen, salakielinen, omakielinen, viittomakielinen
Läheisiä sanoja
omalääkäri, omanarvontunto, omanarvontuntoinen, omankielinen, omankädenoikeus, omanlainen