omatoimisuus
substantiivi
-
Kyky toimia itsenäisesti ilman ulkopuolista apua.
Omatoimisuus opetetaan lapsille jo varhain.
Taivutus
yks. nom. omatoimisuus, yks. gen. omatoimisuuden, yks. part. omatoimisuutta, yks. ill. omatoimisuuteen, mon. gen. omatoimisuuksien, mon. part. omatoimisuuksia, mon. ill. omatoimisuuksiin.
Esimerkit
Omatoimisuus on tärkeä taito tässä työssä.
Yritys kannustaa omatoimisuuteen.
Hänen omatoimisuutensa teki vaikutuksen.
Etymologia
Omatoiminen ja liite -uus, yksilöllinen tai itsenäinen toiminta.
Käännökset
Riimisanakirja
omatoimisuus rimmaa näiden kanssa:
dynaamisuus, biodynaamisuus, poleemisuus, aneemisuus, akateemisuus, ergonomisuus, ekonomisuus, koomisuus, valkosormisuus
Läheisiä sanoja
omatekoinen, omatoiminen, omatoimisesti, omatoimisuus, omatunto, omatuotantoinen