omistussuhde
substantiivi
-
Suhde, jossa jokin asia omistetaan jollekin henkilölle tai organisaatiolle.
Omistussuhde muuttui perinnönjaossa.
Taivutus
yks. nom. omistussuhde, yks. gen. omistussuhteen, yks. part. omistussuhdetta, yks. ill. omistussuhteeseen, mon. gen. omistussuhteiden omistussuhteitten, mon. part. omistussuhteita, mon. ill. omistussuhteisiin omistussuhteihin.
Esimerkit
Omistussuhteet määriteltiin tarkasti sopimuksessa.
Perheenjäsenillä on erilaiset omistussuhteet metsään.
Omistussuhde tuli esille
Etymologia
Yhdyssana 'omistus' ja 'suhde', viitaten kahden osapuolen väliseen omistamiseen.
Käännökset
Riimisanakirja
omistussuhde rimmaa näiden kanssa:
asiakassuhde, miessuhde, naissuhde, ihmissuhde, tilapäissuhde, seossuhde, rakkaussuhde, viha-rakkaussuhde, palvelussuhde, sopimussuhde
Läheisiä sanoja
omistusliitteinen, omistusoikeus, omistuspohja, omistussuhde, omituinen, omituisesti