opettelu
substantiivi
-
Taitojen tai tiedon oppimisen prosessi.
Kitaran opettelu vaatii kärsivällisyyttä ja harjoittelua.
Taivutus
yks. nom. opettelu, yks. gen. opettelun, yks. part. opettelua, yks. ill. opetteluun, mon. gen. opettelujen opetteluiden opetteluitten, mon. part. opetteluja opetteluita, mon. ill. opetteluihin.
Esimerkit
Piano-opettelu vaatii kärsivällisyyttä.
Uuden kielen opettelu voi olla haastavaa mutta palkitsevaa.
Opettelu vei paljon aikaa
Etymologia
Johdettu verbistä 'opetella', joka pohjautuu sanaan 'oppi'.
Käännökset
italia | memorizzazione (f) |
Sitaatit
"Monien asioiden opettelu ei tee viisaammaksi."
Riimisanakirja
opettelu rimmaa näiden kanssa:
tungettelu, laskettelu, koskettelu, panettelu, koettelu, asettelu, tavoiteasettelu, ongelmanasettelu, tavoitteenasettelu
Liittyvät sanat
ulkolukuLäheisiä sanoja
opettavaisuus, opettavasti, opettavuus, opettelu, opetuksellinen, opetus