opetuslupa
substantiivi
-
Virallinen lupa, joka sallii opettamisen tiettyä tarkoitusta varten.
Opetuslupa vaaditaan ajokouluttajilta.
Taivutus
yks. nom. opetuslupa, yks. gen. opetusluvan, yks. part. opetuslupaa, yks. ill. opetuslupaan, mon. gen. opetuslupien opetuslupain, mon. part. opetuslupia, mon. ill. opetuslupiin.
Esimerkit
Hän haki opetuslupaa kuljettajakoulutusta varten.
Opetusluvan saaminen edellyttää tiettyjä ehtoja.
Ajotunteja ei voi pitää ilman opetuslupaa.
Etymologia
Koostuu sanoista 'opetus' ja 'lupa'.
Käännökset
englanti |
teaching license |
Läheisiä sanoja
opetuskeittiö, opetuskieli, opetuslapsi, opetuslupa, opetusmateriaali, opetusmenetelmä