oppi

substantiivi

1. tietämyksen tai kykyjen järjestelmä, jota opetetaan ja opitaan.

   Elämänkatsomus on eräänlainen oppi.

Taivutus

yks. nom. oppi, yks. gen. opin, yks. part. oppia, yks. ill. oppiin, mon. gen. oppien, mon. part. oppeja, mon. ill. oppeihin.

Synonyymisanakirja

oppi

1. dogmi, oppijärjestelmä, filosofia, suunta, koulukunta, ismi, doktriini, opinkappale, säännöt, käskyt, ohjenuora.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen oppi on syvää ja monipuolista.
Yliopistossa voi opiskella eri oppialoja.
Tämä oppi perustuu tieteelliseen tutkimukseen.

Käännökset

Slangisanakirja

• opari: oppikoulu : Mä kävin oparii pakolliset kaheksan vuotta.

• oppari: oppikoulu : Opparin mä kävin Ogelissa, siin kentsun takana.

• oppis: oppikoulu

Sanonnat

"Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä, neuvokasta syrjään sysätä."

"Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä."

"Ei oppi ojaan kaada."

"Ihminen oppi lukemaan ymmärtääkseen lukemansa väärin."

"Jos ei oppi anna rikkautta, antaa se kunniaa."

Riimisanakirja

oppi rimmaa näiden kanssa:

kombinaatio-oppi, predestinaatio-oppi, valtio-oppi, evoluutio-oppi, vallanjako-oppi, joukko-oppi, valo-oppi, tieto-oppi, johto-oppi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

opistoupseeri, opo, opossumi, oppi, oppi-isä, oppia