oppitodistus
substantiivi
-
virallinen dokumentti, joka vahvistaa opintojen suorittamisen
Hän sai oppitodistuksen valmistuttuaan lukiosta.
Taivutus
yks. nom. oppitodistus, yks. gen. oppitodistuksen, yks. part. oppitodistusta, yks. ill. oppitodistukseen, mon. gen. oppitodistusten oppitodistuksien, mon. part. oppitodistuksia, mon. ill. oppitodistuksiin.
Esimerkit
Opiskelija sai oppitodistuksen valmistumisen jälkeen.
Oppitodistus on tärkeä dokumentti.
Koulu järjestää oppitodistusten jaon perjantaina.
Etymologia
'Oppi' tarkoittaa oppimista tai opetusta, ja 'todistus' on dokumentti tai todiste jostakin.
Käännökset
Riimisanakirja
oppitodistus rimmaa näiden kanssa:
ahdistus, hengenahdistus, sydämenahdistus, eroahdistus, tahdistus, vaakatahdistus, pystytahdistus, kohdistus, puhdistus, vedenpuhdistus
Läheisiä sanoja
oppisopimussuhde, oppisuunta, oppitekoinen, oppitodistus, oppitunti, oppituoli