oppivelvollisuus

substantiivi

1. lakisääteinen velvollisuus käydä koulua tiettyyn ikään asti

   Oppivelvollisuus Suomessa kestää yleensä yhdeksän vuotta.

Taivutus

yks. nom. oppivelvollisuus, yks. gen. oppivelvollisuuden, yks. part. oppivelvollisuutta, yks. ill. oppivelvollisuuteen, mon. gen. oppivelvollisuuksien, mon. part. oppivelvollisuuksia, mon. ill. oppivelvollisuuksiin.

Synonyymisanakirja

oppivelvollisuus

1. koulupakko, koulunkäyntivelvollisuus, koulutuspakko.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Oppivelvollisuus päättyy Suomessa 18-vuotiaana.
Vanhemmat ovat huolissaan oppivelvollisuuden pidentämisestä.
Oppivelvollisuus takaa yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet.

Käännökset

Sanonnat

"Suomessa on oppivelvollisuus mutta ei koulupakkoa Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kenelläkään ei ole velvollisuutta käydä koulua, mutta toisaalta kenenkään ei myöskään ole pakko oppia mitään Useimmiten jommassa kummassa onnistutaan Bisquit."

Riimisanakirja

oppivelvollisuus rimmaa näiden kanssa:

globaalisuus, feodaalisuus, ideaalisuus, irreaalisuus, adverbiaalisuus, aksiaalisuus, sosiaalisuus, asosiaalisuus, epäsosiaalisuus, spatiaalisuus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

oppituoli, oppivainen, oppivelvollinen, oppivelvollisuus, oppivelvollisuusikä, oppivelvollisuuskoulu