optiikka
substantiivi
-
tiede, joka tutkii valon käyttäytymistä
Hän opiskeli fysiikkaa ja erikoistui optiikkaan.
Taivutus
yks. nom. optiikka, yks. gen. optiikan, yks. part. optiikkaa, yks. ill. optiikkaan, mon. gen. optiikoiden optiikoitten optiikkojen optiikkain, mon. part. optiikoita optiikkoja, mon. ill. optiikkoihin optiikoihin.
Esimerkit
Optiikka on valon ja näkemisen tiede.
Hän opiskeli optiikkaa yliopistossa.
Uusi teleskooppi perustuu edistyneeseen optiikkaan.
Kameran linssin optiikka on erittäin tarkka.
Optiikan avulla voimme tutkia kaukaisia maailmankaikkeuksia.
Etymologia
Peräisin kreikkalaisesta sanasta 'optikos', joka tarkoittaa näköön liittyvää.
Käännökset
Riimisanakirja
optiikka rimmaa näiden kanssa:
dramatiikka, problematiikka, telematiikka, kinematiikka, tematiikka, matematiikka, tilastomatematiikka, vakuutusmatematiikka, systematiikka, pragmatiikka
Liittyvät sanat
kuituoptiikka, valo-oppiLäheisiä sanoja
oppositiopolitiikka, oppositiopuolue, oppositioryhmä, optiikka, optikko, optimaalinen