ositus

substantiivi

  1. prosessin jakaminen tai omaisuuden jako

    Avioeron yhteydessä suoritetaan usein ositus.
Taivutus

yks. nom. ositus, yks. gen. osituksen, yks. part. ositusta, yks. ill. ositukseen, mon. gen. ositusten osituksien, mon. part. osituksia, mon. ill. osituksiin.

Synonyymisanakirja

ositus

  1. jako, jakaminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Avioerossa suoritetaan ositus.
Ositusprosessi voi olla hankala.
Ositusta on vielä kesken.

Etymologia

Johdettu sanasta 'osa', tarkoittaen 'jakamista osiin, erityisesti avioliitossa'.

Riimisanakirja

ositus rimmaa näiden kanssa:

kuositus, suositus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

osittaa, jako

Läheisiä sanoja

osittain, osittainen, osittelu, ositus, osituskäyttö, osituslasku

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro