pääelinkeino
substantiivi
-
Tärkein elinkeino, jota jokin yhteisö tai alue harjoittaa.
Maanviljely oli pitkään Suomen maaseudun pääelinkeino.
Taivutus
yks. nom. pääelinkeino, yks. gen. pääelinkeinon, yks. part. pääelinkeinoa, yks. ill. pääelinkeinoon, mon. gen. pääelinkeinojen, mon. part. pääelinkeinoja, mon. ill. pääelinkeinoihin.
Synonyymisanakirja
pääelinkeino
-
ensisijainen tulonlähde, pääasiallinen elinkeino.
Esimerkit
Maatalous on ollut alueen pääelinkeino vuosisatojen ajan.
Metsätalous on tärkeä pääelinkeino Suomessa.
Kalanviljely voi olla uusi pääelinkeino saaristossa.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'pää' (tärkein) ja 'elinkeino' (ammatti tai toimiala).
Käännökset
| englanti |
principal industry, primary industry |
Riimisanakirja
pääelinkeino rimmaa näiden kanssa:
elinkeino, luontaiselinkeino, liitännäiselinkeino, maatalouselinkeino, kalastuselinkeino, palveluelinkeino, matkailuelinkeino, sivuelinkeino, maanviljelyelinkeino
Läheisiä sanoja
päädyittäin, päädytysten, pääedustaja, pääelinkeino, pääemäntä, pääesikunta