päivänkoitto
substantiivi
-
Hetki, jolloin valo vähitellen lisääntyy aamulla.
Päivänkoitto oli häikäisevä tänä aamuna.
Taivutus
yks. nom. päivänkoitto, yks. gen. päivänkoiton, yks. part. päivänkoittoa, yks. ill. päivänkoittoon, mon. gen. päivänkoittojen, mon. part. päivänkoittoja, mon. ill. päivänkoittoihin.
Synonyymisanakirja
päivänkoitto
-
sarastus, aamunkoitto, aamurusko, koite, aamunkoi, koitto, auringonnousu, kukonlaulu, päivänkoi, päivännousu.
Esimerkit
Päivänkoitto on kaunein hetki päivästä.
Etsimme mökkiä
Etymologia
Johdettu 'päivä' (day) -sanasta, tarkoittaa aamun sarastusta.
Käännökset
englanti |
daybreak |
Läheisiä sanoja
päivänkierto, päivänkohtainen, päivänkoite, päivänkoitto, päivänlilja, päivänopeus