paalukylä
substantiivi
-
Kylä, joka on rakennettu paalujen varaan tai niiden tukemana, yleensä veteen tai vesistön läheisyyteen.
Muinaisessa paalukylässä asuttiin turvallisesti vesistöjen äärellä.
Taivutus
yks. nom. paalukylä, yks. gen. paalukylän, yks. part. paalukylää, yks. ill. paalukylään, mon. gen. paalukylien paalukyläin, mon. part. paalukyliä, mon. ill. paalukyliin.
Esimerkit
Paalukylä sijaitsee kauniilla paikalla järven rannalla.
Paalukylät rakennettiin usein puolustustarkoituksiin.
Historiallinen paalukylä houkuttelee turisteja.
Etymologia
'paalu' tarkoittaa tolppaa tai pylvästä, ja 'kylä' tarkoittaa asuttua aluetta.
Käännökset
Läheisiä sanoja
paalu, paaluaita, paalujuntta, paalukylä, paalupaikka, paalurakennus