paanu

substantiivi

  1. Ohut ja litteä puinen levymäinen katemateriaali, jota käytetään mm. kattopäällysteenä.

    Vanhassa kirkossa oli säilynyt alkuperäinen paanukatto.
Taivutus

yks. nom. paanu, yks. gen. paanun, yks. part. paanua, yks. ill. paanuun, mon. gen. paanujen, mon. part. paanuja, mon. ill. paanuihin.

Synonyymisanakirja

paanu

  1. kattolaatta, kattopäre.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanha kirkko oli katettu puupaanuilla.
Paanujen kunto tarkistettiin ennen talvea.
Katon paanutus kestää usein vuosikymmeniä.

Etymologia

'Paanu' on peräisin ruotsinkielisestä sanasta 'panna', joka tarkoittaa lattialaattaa tai levyä. Sana on lainattu aiempaan rakennustekniikkaan liittyen.

Riimisanakirja

paanu rimmaa näiden kanssa:

kattopaanu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

paaluvarustus, paanne, paannejää, paanu, paanukatto, paanuttaa

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro