pakka

substantiivi

  1. Korttipakka, jossa on yleensä 52 korttia.

    Pelasin illalla korttipakalla pokeria.
Taivutus

yks. nom. pakka, yks. gen. pakan, yks. part. pakkaa, yks. ill. pakkaan, mon. gen. pakkojen pakkain, mon. part. pakkoja, mon. ill. pakkoihin.

Synonyymisanakirja

pakka

  1. rulla, korttipakka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kortit sekoitettiin uuteen pakkaan.
Hän valitsi pakasta yhden kortin.
Pakassa oli 52 korttia.

Etymologia

Juontaa verbistä 'pakata', joka tarkoittaa esineiden järjesteltyä pinoamista tai pakkaamista.

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat pohjoissaame bahkka, ruotsi packe. Englanniksi package, parcel

Slangisanakirja

  • frosti: pakkanen

  • pakkari: tavarateline es. polkupyörässä

Riimisanakirja

pakka rimmaa näiden kanssa:

kapakka, korttelikapakka, merimieskapakka, olutkapakka, napakka, haipakka, kipakka, lehtijousipakka, käsipakka

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

pakka (2), korttipakka, käsipakka, keulakoroke, pinkka

Läheisiä sanoja

pakinointi, pakinoitsija, pakista, pakka, pakkaaja, pakkaamo

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro