pako

substantiivi

1. Toimenpide poistua paikalta, usein salaa tai luvattomasti.

   Vangin pako hälytti vartijat.

Taivutus

yks. nom. pako, yks. gen. paon, yks. part. pakoa, yks. ill. pakoon, mon. gen. pakojen, mon. part. pakoja, mon. ill. pakoihin.

Synonyymisanakirja

pako

1. karkaaminen, pakeneminen, vankilapako, pako vankilasta.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Elokuvan jännittävin kohta oli vankilan pako.
Pakoyritys oli epäonnistunut.
Sankari teki rohkean paon vihollista.

Käännökset

Slangisanakirja

• livo

• livohkaan: pakosalle : Paasik se snadi kundi livohkaan?

• livoon: pakosalle

• singraa: pakoilla / paeta / muuttaa / lähteä : Kaveri singras kämpäst ennenku slurkit tuli potkii dörtsii.

• smiitaa: pakoilla / livistää

Sitaatit

• "Jos ihminen pääsee käsitteellisen ajattelunsa rajoille ja kokee elävästi ja syvästi, varmaakin varmammin, että nyt hän vasta on todellisuuden tuntumassa, silloin ei ole kysymyksessä pako mihinkään. Pikemminkin se on unesta heräämistä. (teoksessa "Sanat kuin valo - Yrjö Kallisen ajatuksia", toim. Harri Markkula, WSOY 1995)"

Riimisanakirja

pako rimmaa näiden kanssa:

maaltapako, valuuttapako, liikennepako, maanpako, silmäpako

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pakkovalta, paklata, paklaus, pako, pakoilla, pakoilu