pantomiimi
substantiivi
-
esiintymistapa, jossa tarinat ja tunteet tuodaan esiin eleillä, ilmeillä ja liikkeillä ilman puhetta
Hän oli erinomainen pantomiimi-esiintyjä.
Taivutus
yks. nom. pantomiimi, yks. gen. pantomiimin, yks. part. pantomiimia, yks. ill. pantomiimiin, mon. gen. pantomiimien, mon. part. pantomiimeja, mon. ill. pantomiimeihin.
Esimerkit
Lapset esittivät pantomiimia koulussa.
Pantomiimi on hiljaisten liikkeiden taidetta.
Hän harjoitteli pantomiimia esitystä varten.
Teatteriryhmä esitti pantomiimia joulunäytöksessä.
Pantomiimilla voidaan kertoa tarinoita selkeästi.
Etymologia
Kreikan 'panto-' tarkoittaen 'kaikki' ja 'mimos' tarkoittaen 'näyttelijä'.
Käännökset
Läheisiä sanoja
pantinantaja, pantinhaltija, pantinsaaja, pantomiimi, pantomiimiesitys, pantomiimikko